RHD eli Rabbit haemorrhagic disease
RHD on kalikiviruksen aiheuttama herkästi leviävä kaniinien (Oryctolagus cuniculus) verenvuotokuumetauti. RHD on nopeasti etenevä tauti, joka aiheuttaa erityisesti maksan, mutta myös muiden sisäelinten vaurioitumisen. RHD aiheuttaa korkeaa sairastuvuutta ja korkeaa kuolleisuutta kaniineissa. Virus ei tartu ihmiseen, koiriin tai kissoihin. Viruksesta tunnetaan kaksi tyyppiä, klassinen RHD-virus ja uudempi RHD2-virus. (Lähde: Ruokavirasto)
Kuva: Suomen Kanihyppääjät ry
Kanien verenvuototautia ryhdyttiin alunperin kutsumaan nimellä viral haemorrhagic disease (VHD) sekä nimellä rabbit haemorrhagic disease (RHD). Jälkimmäinen vakiintui sittemmin yleiseksi nimitykseksi. Kirjainyhdistelmää RHDV (rabbit haemorrhagic disease virus) käytetään kuvailemaan itse virusta.
Virustartunta johtaa usein äkkikuolemaan, mutta tartunnan oireina voivat olla myös hermostolliset oireet, hengitystieoireet, apaattisuus ja huonontunut ruokahalu. Tartuntaa ei voida ulkoisesti todeta kuolleesta kanista, vaan taudin määritys vaatii aina raadonavauksen. Siksi on erityisen tärkeää lähettää äkillisesti kuollut kani Ruokaviraston avattavaksi.
RHDV2 eroaa ykköstyypistä siinä, että tartunnan saaneissa kaneissa ei tyypillisesti havaita niitä oireita, jotka ovat alkuperäiselle virustyypille yleisiä. Siksi tapausten diagnosoiminen on vaikeaa ja varma diagnoosi selviää vain ruumiinavauksella.
RHD on nykyään endeeminen – eli jatkuvasti kanipopulaatiossa kiertävä - tauti esimerkiksi Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Viruksen on todettu tarttuvan myös metsäjäniksiin (Lepus timidus) ja rusakkoihin (Lepus europaeus).
Virus on herkästi tarttuva, ja leviää paitsi eläinten välisessä suorassa kontaktissa, myös epäsuorasti. Epäsuorasti leviäminen voi tapahtua esim. ulosteiden, virtsan, veren tai syljen kautta sekä muiden viruksen esiintymisalueella liikkuneiden eläinten ja hyönteisten välityksellä. Koska viruksella on hyvä selviytymiskyky myös isäntäeläinten ulkopuolella, se leviää helposti esim. ulkoa kerätyn tuoreen ruoan (ml. heinä ja muut rehukasvit), sekä tavaroiden, vatteiden ja jalkineiden välityksellä.
Virustartunta johtaa usein äkkikuolemaan, mutta tartunnan oireina voivat olla myös hermostolliset oireet, hengitystieoireet, apaattisuus ja huonontunut ruokahalu. Tartuntaa ei voida ulkoisesti todeta kuolleesta kanista, vaan taudin määritys vaatii aina raadonavauksen. Siksi on erityisen tärkeää lähettää äkillisesti kuollut kani Ruokaviraston avattavaksi.
RHDV2 eroaa ykköstyypistä siinä, että tartunnan saaneissa kaneissa ei tyypillisesti havaita niitä oireita, jotka ovat alkuperäiselle virustyypille yleisiä. Siksi tapausten diagnosoiminen on vaikeaa ja varma diagnoosi selviää vain ruumiinavauksella.
RHD on nykyään endeeminen – eli jatkuvasti kanipopulaatiossa kiertävä - tauti esimerkiksi Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Viruksen on todettu tarttuvan myös metsäjäniksiin (Lepus timidus) ja rusakkoihin (Lepus europaeus).
Virus on herkästi tarttuva, ja leviää paitsi eläinten välisessä suorassa kontaktissa, myös epäsuorasti. Epäsuorasti leviäminen voi tapahtua esim. ulosteiden, virtsan, veren tai syljen kautta sekä muiden viruksen esiintymisalueella liikkuneiden eläinten ja hyönteisten välityksellä. Koska viruksella on hyvä selviytymiskyky myös isäntäeläinten ulkopuolella, se leviää helposti esim. ulkoa kerätyn tuoreen ruoan (ml. heinä ja muut rehukasvit), sekä tavaroiden, vatteiden ja jalkineiden välityksellä.
Mikäli lemmikkisi kuolee äkillisesti ja epäilet RHD-virusta, lähetä kani tutkittavaksi Ruokavirastoon.
Alla olevista linkeistä löydät ohjeet:
- Ruokavirasto / ohjeet näytteiden lähettämiseksi
- Ruokavirasto/ tutkimuslähete (kirjoita lähetteen taustatiedot osioon: Tutkimuspyyntö: RHD -viruksen osoitus)
- RHD-viruksen osoitus / Hinnasto
Mikäli löydät kuolleen villikanin, voit lähettää sen maksuttomaan tutkimukseen:
- Ilmoitukset havainnoista (Eviran nettilomake)
- Ohjeet villieläinnäytteen lähettämisestä
Tiedustelut näytelähetyksistä:
Marja Isomursu, puh. 040 512 1248, [email protected]
Oulun toimisto, puh. 029 530 4924 (ma-pe klo 8-16:15)
Alla olevista linkeistä löydät ohjeet:
- Ruokavirasto / ohjeet näytteiden lähettämiseksi
- Ruokavirasto/ tutkimuslähete (kirjoita lähetteen taustatiedot osioon: Tutkimuspyyntö: RHD -viruksen osoitus)
- RHD-viruksen osoitus / Hinnasto
Mikäli löydät kuolleen villikanin, voit lähettää sen maksuttomaan tutkimukseen:
- Ilmoitukset havainnoista (Eviran nettilomake)
- Ohjeet villieläinnäytteen lähettämisestä
Tiedustelut näytelähetyksistä:
Marja Isomursu, puh. 040 512 1248, [email protected]
Oulun toimisto, puh. 029 530 4924 (ma-pe klo 8-16:15)
Kuva: Suomen Kanihyppääjät ry
Lisätietoa RHD:sta:
- Rabbit hemorrhagic disease RHD (Ruokavirasto, ent. Evira)
- Rabbit hemorrhagic disease (Suomen kani- ja jyrsijäliiton RHD-virusta koskeva info-/ohjesivu)
- Villikaniineissa todetut RHD-tapaukset alueittain (Evira)
- Rabbit hemorrhagic disease RHD (Ruokavirasto, ent. Evira)
- Rabbit hemorrhagic disease (Suomen kani- ja jyrsijäliiton RHD-virusta koskeva info-/ohjesivu)
- Villikaniineissa todetut RHD-tapaukset alueittain (Evira)
